kalevikamarainen

Rautatiehistoriallinen kuvauspaikka

 

Mitä rautatiehistoriallista on tässä kuvauspaikassa Hyvinkäällä? Sen verran vihjaan, että kuva on otettu runsaat 41 vuotta "liian myöhään".

http://vaunut.org/kuva/4060

 

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

j.olavi heikkinen

veikkaan opastinlaitteita, eikös nykyisin ole käytössä valo-opasteet?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ei ole opastimista eikä opasteista kyse.

Terv. KK

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Historiallisuus kyllä piilee hyvin lähellä oikeassa alakulmassa näkyviä tasoristeyksen valo-opastimia.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Suoja-aitaa ei tuossa ole ollut silloin, kun viinakauppaan kuljimme kaulakkain.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #4

Katselin jo, että Ari lentelee vaarallisen lähellä, mutta huti tuli sittenkin.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Muistaakseni tuossa kohtaa sattui nuorukaisen ja junan kosketus, jonka jälkeen tuo aita siihen uudistettiin, siinä oli putkista tehty pyöröovi, hieman ylempänä taitelijantalolle päin katsottuna. Nyt siinä on ilmeisesti vielä liiketunnistin valojen yläpuolella, auttasiko se lähestyvän ihmisen havannointia entistä paremmin.

Puomikin näyttää olevan pyöröoven tilalla, mutta aita ja puomi ovat lähempänä rataa kuin silloin aiemmin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #6

Jo minä arvelin, että pienen leukailun jälkeen Arilta tulisi oikea vastaus, mutta vaatinee kolmannen kierroksen.

Terv. KK

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Lyhin tie muinaiseen Alkoon. Nyt siinä on joku nuorten taidepaja.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Viimeinen viinajuna menikin juuri äsken Koskenkorvalta Rajamäelle, mutta siitäkään ei ole kyse. Kertoo toki tuokin yhden monopolioperaattorin haitoista, kun vaihtoehtona on joko VR tai kumipyörät.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/viimeinen-vii...

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Viinavaunuista varastivat aikoinaan viinaa, kun pesuporukka oli hitsannut pesuluukun kanteen ketjun ja ketjun päähän sinkkiämpärin. Täysi viinalasti oli aina ämpärin vajaa tullessa ja tarkat mittarit sen sitten joskus huomasivat.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #13

Tämä tarina muuten on tosi.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onhan siihen tullut asfalttitie jalankulkijoille ja pyörätelineet ja kaikki aseman vastakkaiselle sivustalle. Siinä oli ennen rinne, jota on nyt tasattu kevyenliikenteen väylän verta.

Onnettomuus sattui, kun mies juoksi pyöröoven läpi vauhdilla ja huomasi silloin junan tulevan. Löi jarrut päälle, mutta liukui jäistä rinnettä junan alle.

Pyöröportin heikko kunto antoi tämän kaiken tapahtua fiksuimmat pystyivät ajamaan sen lävitse pysähtymättä, jopa polkupyörällä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

No johan se Ari jaksaa leikkiä...

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No tuo paikka on varsin tuttu, mutta en ole käynyt Hyvinkäällä kuin viimeksi joskus vuonna 1998, eli viime vuosituhannella. Uusi silta josta kuva on napattu ei tullut heti mieleen, vaikka tajusin kuvan sillalta otetuksi.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Olen minäkin asunut Hyvinkäällä joskus 1970-luvulla ja käynyt siellä monesti myöhemminkin, mutta en osannut yhdistää paikkaa ollenkaan. Jaa että Siltakadun lähistöllä, koska siellähän se ennen Alko oli.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kovasti Alkon ympärillä pyörii, mutta liesi lämmittäisi...

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Henkilöliikennettä rataosalla ei vähäisten matkustajamäärien vuoksi 1970- ja 1980-lukujen vaihteen jälkeen ole ollut, joten sekö tässä kismittää. Puitteet olisivat ja puistoistutuksetkin sallisivat odotuspenkkien olevan pullollaan matkustajia, mutta Hankoon ei ole henkilöliikennettä Hyvinkäältä.

Muutamia junia tavaraa ja autoja kiskoilla toki liikkuu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #21

Vähän alkaa lämmetä...

Terv. KK

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuolla paikalla sijaitsi Suomen viimeisen yleistä henkilöliikennettä harjoittaneen yksityisrautatien pääteasema. Henkilöliikenne Hyvinkään – Karkkilan rautatiellä päättyi vuonna 1961, kun postinkuljetusta koskeva sopimus umpeutui. Toinen päivittäinen junapari oli lakkautettu jo kolme vuotta aikaisemmin matkustajien siirryttyä muihin kulkupeleihin (kun 45 kilometrin reissuun kului päälle pari tuntia, matkustajakato ei lie suuri yllätys).

Kytäjä – Pyhäjärvi (Karkkila) -jatko-osan valmistuttua radan suurimmaksi käyttäjäksi tuli Aktiebolaget Högfors Bruk och Wattola Träsliperi, joka käytti sittemmin pitkään nimeä Kymin Oy. Yhtiön tuotteista moni taitaa tuntea Högfors-liedet, joita kuljetettiin Hyvinkäälle siirtokuormattavaksi VR:n vaunuihin.

Kun rautatietä oltiin lakkauttamassa vuonna 1967 (virallisesti liikenne loppui 31.8., vaikka sitä käytännössä harjoitettiin joitakin kuukausia pitempään), sen säilyttämistä museorautatienä ehdotettiin. ”Pääpukarina ” taisi olla rautatie- ja höyrylaivaharrastaja Aatos Erkko, mikä selittää sen, että Helsingin Sanomat ajatti vappuna tilausjunan Hyvinkäältä Karkkilaan ja takaisin. Tuolloin ei aika vielä ollut kypsä, mutta nykyään lähes kaikki rautatien jäljellä oleva kalusto viettää eläkepäiviä Jokioisten Museorautatiellä. Itsekin olin aikoinaan mukana siirtämässä Karkkilassa ”patsaana” ollutta junarunkoa museorautatielle.
http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi.html

Historiaa:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5116.0
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4n%E...
http://poelhoe.blogit.fi/files/2012/12/hkr-1960-lu...
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/-/HS20070827SI1YO...
http://www.rautatie.org/webshop/?mod=product&cat_i...
http://www.karkkila.fi/ruukkimuseo/pikkupassin%20h...

Valokuvia:
http://freeimagefinder.com/detail/5730414454.html
http://www.flickr.com/photos/vaakkuri/6806438912/
http://freeimagefinder.com/detail/5730398282.html
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hyvink%C3%A...
http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/rautatiea...
http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/veturital...
http://vaunut.org/kuvat/?s=539&p=0

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja vastauskin oli tullut sillä aikaa kun kirjoittelin omaani.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Meneehän ne junatkin ristiin, elleivät samaa raidetta joudu käyttämään;-).

Mikäs lopulta lämmitti hoksottimet?

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Kuvan ottohetki, en kiinnittänyt siihen aluksi huomiota ja se heitti mielen vääriin tapahtumiin seitsemänkymmentäluvulle, kun ajankohta oli kymmenen vuotta aiemmin. Se oli juurikin siihen aikaan, kun taustalla oleva silta valmistui.

Se silta sitten laittoi Pikku-Päkän ja muut asiat uudelleen mieleen.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #27

No just, selittää hyvin tuon hoipertelun (arvelin, että ekalla repliikilläsi kuittaat potin). Juristin tekstiä kannattaa tavata tarkkaan ;-).

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Tulipahan oikotie vanhaan Alkoonkin selvitettyä monesta suusta.

Siellä mäellä oli Ravintola Silta ja se kuuluisa Punkan Essokin, johon Sämpyn auto ajeli aivan itsekseen öljynvaihtoon, vai miten se oli?

Ravintola Sillan vieressä oli yhden taiteestaan tunnetun naisen koti. Nainen maalasi ratapihan penkkejäkin ja puita useampaan kertaan, hän vain maalasi penkistä tauluja, ei siis itse penkkejä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvinkää- Karkkila rautatien matkustajamäärät romahtivat täydellisesti junan hävitessä kilpailun linja-autoille. Kulkuun jäi vain yksi junavuoro kesästä 1958 alkaen, ja rautatieyhtiö lopetti matkustajaliikenteen lopullisesti toukokuun lopussa 1961.

Kuva olikin otettu 2002 eikä nyt, joten hepskukkuu...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Helene Schjerfbeckin puistikko on jossain Hyvinkäällä, mutta Reija voisi valaista tästä sijainnista. Siellä on muistopaasi nimeltä Ovi.

Terveisiä Hyvinkään virkamiehille , teillä on tiedotteessanne sadan vuoden erhe.

""Teoksen on suunnitellut Tapio Junno vuonna 1998.

Kuvanveistäjä Tapio Junno voitti Schjerfbeckin muistomerkistä järjestetyn kutsukilpailun teoksella Ovi, jonka aihe perustuu Schjerfbeckin samannimiseen maalaukseen vuodelta 1984.

Teos on pronssia, jalusta mustaa gabroa.

Muistomerkki sijaitsee Helene Schjerfbeckin puistikossa""

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Löytyipä netistä vielä pari kuvaa, joista toisessa näkyy asemarakennuskin.
http://www.flickr.com/photos/vaakkuri/6952553101/i...
http://www.flickr.com/photos/vaakkuri/6806439138/i...

Vaakkurin kokoelmissa on myös höyrylaivaharrastajille sopivia otoksia.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän jormah56 kuva
Jorma Härkönen

Harmi, kun vaimoni nyt vasta herätti tähän arvuutteluun. Olisin nimittäin kyllä tiennyt oikean vastauksen välittömästi, Kalevi. Sen verran paljon olen ääneen kiroillut sitä, että menivät ja purkivat sen kapearaiteisen radan 1960-luvulla.

Ajatelkaa, mikä kansainvälisen luokan vetonaula se olisi nyt Suomen Rautatiemuseon yhteyteen. Silloin 60- ja 70-luvulla on yhdyskuntasuunnittelussa Suomessa oltu todella tyhmiä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Niinhän siinä kävi, että forssalaisetkaan eivät ymmärtäneet katsella nokkaansa pitemmälle, kun purattivat Jokioisten Rautatien laitimmaisen kolmanneksen pois ja täyttivät entisen ratapihan Alkolla sun muilla (se kaksi kolmannestahan menestyy Jokioisten Museorautatienä).

Vaikka eivät maisemat meillä ihan tällaisia ole, kyllä höyryjuna väkeä aina puoleensa vetää.
http://www.youtube.com/watch?v=lY1ToCh5RY4

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mikä nykyisin höyryveturin polttoaineeksi, kivihiilellä ne kai viimeksi Suomessa toimivat. Onko innovaatioita?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #44

Enimmäkseenhän meillä olivat halkopolttoisia, mutta jos päätään haluaa käyttää, kyllä ne maailmalla keksivät käyttää vaikka kierrätettyä kasvisöljyä.
http://vimeo.com/6438539

Ja jos tyylikkäästi haluaa kyydissä olla, sekin onnistuu tuolla suuressa maailmassa.
http://www.travelpullman.com/
http://www.orient-express.com/web/vsoe/venice_simp...

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #46

Kyllä pääradalla ainakin kivihiili oli vetureiden ruokaa. Keräsimme niitä pudokkaita poikaviikareina, kun asuimme aivan radan vieressä. Rata ja junat ovat siitä tuttuja. Muistan, kun ensimmäiset dieselveturit tulivat ja sitten sähköveturit, jotaka olivat kyljistään hyvinkin lommoisen näköisiä jo uutena.

Sähköveturit viimeisteltiin Hyvinkään konepajalla ja kävin jo ennakkoon niitä anti-ihailemassa, koska olivat niin roisin näköisiä viimeistelyltään.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #47

Kyllä kivihiilipolttoisiakin oli, esimerkiksi Ristot ja Pekat. Eihän ne Siperian sudet (Hyvinkäällä viimeistellyt sähköveturit) kovin kummoisia ole ulkonäöltään, mutta kohtalaisen toimintavarmoja kylläkin. Niiden kyydissä olen ollut vain vaunun perässä, mutta Sr 2 -koeajolle kerran pääsin. Läksi kyllä kuin hauki kaislikosta, kun perässä ei ollut vaunun vaunua (päihittää suden kiihtyvyydessä kyllä roikankin kanssa).

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #48

Huomisen juhlapäivän kunniaksi tulisi jokaisen suomalaisen muistaa sellaisia henkilöitä, kuin Kytäjän isäntä Hjalmar Linder oli.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #49

Ei taida meillä nykyään olla vastaavanlaisia patruunoita yhtäkään.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #51

Hän oli kolmen rautatien herra ja puhe Suomalaisella Klubilla koitui hänen kohtalokseen. Hänet vaietaan vieläkin, vaikka hän on yksi Suomen suurmiehistä poliittisestikin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #52

Taisi olla myös ensimmäinen suomalainen autonomistajakin ja ongelma taisi olla, ettei suostunut näkemään maailmaa mustavalkoisena. Ansaitsisi kunnon elämäkerran.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #55

Todella ansaitsisi.

Hän ja Leo Mechelin ansaitsivat noston suomalaisessa historiassa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #57

Mechelin muuten oli mukana Nurmeksen radan avajaisissa 101 vuotta sitten, ja meikäläiset kunnanisät katsoivat parhaaksi viime vuonna torpata pitkälle jalostetut juhlasuunnitelmat. Torppausidean isät ja kätilöt valittiin vielä uudelleen kunnallisvaaleissa, että silleen.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #59

On se ikävää, kun tuollainen ei saa kansalta tuomiota, mutta he eivät ymmärrä Mechelinin arvoa mm. Nokian perustajana ja itsenäisyyden tuojana.

Snellman sai Mechelinin painettua alemmaksi mitä Leon paikka oikeasti olisi. Se oli silloin suomalaisuus pääteemana, vaikka Mechelin oli puolueeton siinä asiassa, hänet katsottiin hurriksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #50

Ei sellaisia ole yhtään jäljellä, jos on ollut ennen häntä tai hänen aikanakaan, mutta kovin tuntematon henkilö suomalaisille kadunmiehille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikä viisaus ole juurikaan lisääntynyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näkymä eiliseen valokuvaa Hangon sillalta päin.

http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkakuvat/Hangon%20...

Siellä taustalla on ilmeisesti tuo "uusi" kävelysilta sinisine kaiteineen?

Hangonsillakorvassa entinen Teboil on Kytäjän yhden omistajan Väinö Vähäkallion piirtämä, kuten Vanhan Apteekin talokin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pulpahtihan se Vähäkallion traaginen sukunimikin pintaan (eri polvea siis kuin Väinö).

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minkäs isoisä sille mahtoi, taisi kuolla pojanpoikansa syntymän aikoihin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #58

Juu, mieshän se nimen pahentaa.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #60

Tuossa tuli pieni epätarkkuus, mutta en pysty enää muokkaamaan joten laitan tähän.

Isoisä joka oli arkkitehti, menetti poikansa Kain talvisodassa, mutta hänen poika myöskin oli Kai, joka sitten tappoi nuo kolme nuorta ja sittemmin itsensä. Olen samaa ikäluokkaa silloisten nuorten kanssa tai vuoden pari nuorempaa. Yksi uhreista oli luokkakaverini isoveli.

Kai Kustaa Vähäkallion isä oli Kai Väinö Vähäkallio (1916–1940), joka kaatui talvisodassa, poikansa syntymäpäivänä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #61

Kiinnostavaa väkeä on Kytäjän isäntinä ollut, itse mieluummin lentäisin kärpäsenä sinne Hjalmarin aikaan jos mahdollista.

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #63

On kiinnostavaa porukkaa tosiaan yksi häväistiin Helsingin Suomalaisen Klubin puheesta ja toinen piirtää viimeisenä työnään Klubille nykyisen rakennuksen. Ja ihmeellistä sekin on, että nuori arkkitehti ostaa Suomen suurimman tilan ja menettää sitten kaikki kolme lastaan ennen omaa kuolemaansa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuinka moni 42 vuotias pystyisi tänään ostamaan Laakkosilta Kytäjän kartanon maineen päivineen?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Multa saa hyvän konkurssipesän halvalla ;-).

Linder pystyi tallustelemaan muistaakseni 100 kilometriä omilla maillaan (eteenpäin eikä ympyrää).

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Linderistä on muuten historiikki, muistaakseni "jokin" Koskinen sen on kirjoittanut...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Alku on yhtä tyylikäs
htp://www.youtube.com/watch?v=-pRrTlOZyqM
http://www.youtube.com/watch?v=t-pEqKxXkus

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Toimimaton linkki ja sen toinen veturi nauroi, kuin Kukkoaho.

Puheenaiheeseen liittyvää

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset